Suomi aloittaa huomenna perjantaina urakkansa Pietarin ja Moskovan MM-kisoissa, kun vastaan asettuu Valko-Venäjä. Suomen saldo Venäjällä pelatuissa MM-kiekkokisoissa on ollut nousujohtoinen, mutta myös värikäs.

Ensimmäisen kerran Suomi pelasi Venäjällä MM-kisoissa vuonna 1957, joskin tuolloin maa oli vielä nimeltään Neuvostoliitto. Edellisen kerran MM-turnaus on järjestetty Venäjällä vuonna 2007.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

1957 Moskova:

Taannoin edesmennyt Aarne Honkavaara toimi valmentajana, kun Suomi ensi kertaa osallistui Venäjällä MM-kisoihin. Vuoden 1957 kisoista odotukset eivät vielä kovinkaan korkealla olleet. Suomi kohtasi kisoissa kertaalleen Neuvostoliiton ja kisaisäntä murskasi Suomen 11-1. Kaiken kaikkiaan turnaus oli kuitenkin positiivinen, sillä Suomen sijoitus oli lopulta neljäs.

Suomen paras pistemies turnauksessa oli Tapparan Yrjö Hakala tehopisteillä 5+5=10.

1973 Moskova:

Toiset Moskovan kisat menivät kanadalaisen Len Lunden komennossa. Suomi oli jälleen neljäs. Erikoisen kisoista teki se, että Suomen 20 kisapelaajasta peräti 14 oli helsinkiläisjoukkueista. Tuolloin valittiin kisapelaajia viimeisen kerran myös HJK:sta, jonka kiekkotaru loppui samana vuonna.

Suomen paras pistemies oli Jokerien Henry Leppä tehoilla 3+5=8.

1979 Moskova

Vuoden 1979 turnaus muistetaan erikoisimmasta vahvistuksesta, mikä on kenties koskaan maajoukkueella ollut. Seppo Repo tuli nimittäin valituksi kisajoukkueeseen Japanin liigasta. Suomen peli ei edelleenkään mitään suuria ilonaiheita aiheuttanut, vaan tuloksena oli viides tila.

Suomen paras pistemies oli turnauksessa Tapparan Antero Lehtonen tehopisteillä 3+3=6.

1986 Moskova:

Nämä kisat aiheuttavat edelleen monelle suomalaiselle painajaisunia. Suomi oli jo kiinni historian ensimmäisessä MM-mitalissa, kun se johti Ruotsia 44 sekuntia ennen mitalisarjan ottelun päättymistä vielä 4-2, mutta sitten Anders ”Masken” Carlsson pääsi kahdesti yksin läpi ja tasoitti ottelun maaleillaan 4-4:ään.

Suomi jäi lopulta ilman mitalia ja lopullinen sijoitus oli neljäs. Turnauksen aikaan sattui myös Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus.

Suomen paras pistemies oli nykyinen Leijonien päävalmentaja Kari Jalonen tehoilla 4+6=10.

2000 Pietari:

Suomi oli näiden kisojen aikaan jo jääkiekon suurvalta. Turnaus muistetaan kuitenkin lähinnä siitä, että Suomen pelaajien vapaa-ajan harrastukset menivät turnaukset aikana pahasti yli. Silloin päävalmentaja toiminut Hannu Aravirta on myöhemmin muistellut jopa harkinneensa eroamista kesken kisojen.

Pelaajat karkasivat kesken kisojen juhlimaan ja alkoholin käyttö lähti lapasesta.

Lopulta turnaus sai kuitenkin ihan kelvollisen lopun, kun Pasi Nurminen torjui Suomelle MM-pronssia Kanadaa vastaan pelatussa pronssiottelussa.

Suomen paras pistemies turnauksessa oli HPK:n Niko Kapanen tehoilla 4+3=7.

2007 Moskova:

Puolustaja Ville Koistinen hälytettiin kesken kaiken kisoihin ja hän teki MM-debyyttinsä välierässä Venäjää vastaan. Jukka Hentunen tasoitti varsinaisella peliajalla pelin 1-1:een ja Mikko Koivu ratkaisi jatkoajalla Suomelle finaalipaikan. Moni kiekkofani muistaa ikuisesti sen, miten Venäjän supertähti Aleksandr Ovetshkin painoi kypäränsä silmille jatkoaikamaalin synnyttyä.

MM-finaalissa Kanada oli kuitenkin parempi ja Leijonat saivat tyytyä hopeaan. Pekka Saravo roikkui kaksin käsin kiinni järkälemäisessä Rick Nashissa, mutta estelyistä huolimatta NHL-hyökkääjä iski ratkaisun.

Suomen paras pistemies oli Ville Peltonen tehoilla 2+7=9.

Lähteet: Wikipedia, Jääkiekkokirja, Jääkiekkolehti.

Ville Hirvonen (@hirvonenville)

LUE MYÖS: Näkökulma: Se taisi olla tässä – kaksi Kultaleijonaa lopettaa uransa? (LeijonaUutiset.fi)