Teemu Pulkkinen pyyteli KHL-hairahdustaan tiistaina suomalaismedioilta anteeksi.
Tosin videokuvaa Pulkkisesta ei saanut lehdistötilaisuudessa ottaa. Eikä kaikkia medioita edes paikalle kutsuttu.
Pulkkinen oli ainoa suomalaisjääkiekkoilija, joka jatkoi uraansa KHL:ssä vapaaehtoisesti Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Myös lentopalloilija Lauri Kerminen ja jääpalloilevat Määtän veljekset ovat lähteneet Pulkkisen tielle.
Pulkkinen joutui pyytelemään anteeksi. Monen KHL:ssä pelanneen länsimaisen pelaajan ei ole tarvinnut pyytää. Kanadassa ja Yhdysvalloissa näiden maiden farmipudokkaiden siirtyminen Venäjälle ei ole olennainen asia, koska Venäjän ulkopuolella nämä pelaajat eivät kiinnosta juuri ketään.
Kaudelle 2025-26 peräti 53 kanadalaispelaajalla on KHL-sopimus. Myös 21 yhdysvaltaista suuntaa KHL:ään. Lisää pohjoisamerikkalaisia saattaa vielä tulla.
Lännen leiristä KHL:ssä nähdään kolme slovakialaista, kolme tshekkiä, kaksi ruotsalaista, kaksi ranskalaista ja yksi hollantilaispelaajakin, Daniel Sprong, joka aikoinaan unelmoi Kanadan maajoukkueessa pelaamisesta.
KHL:ssä ulkomaalaisvahvistusten palkat ovat pudonneet ruplan kurssin putoamisen ja seurojen heikentyneen taloustilanteen takia. Silti siellä on mahdollista tienata enemmän kuin jopa AHL:ssä tai Sveitsissä.
KHL:n tulevaisuus riippuu täysin Venäjän poliittisesta kehityksestä. Jos valtiovalta päättää, ettei jääkiekkoa tueta pakottamalla oligarkkeja laittamaan siihen rahojaan, ei nykymuotoinen KHL pysy pystyssä. Tai ainakin pelaajapalkat tulevat Venäjällä romahtamaan rajusti.
Todelliselta taloudelliselta tulovirraltaan KHL:ssä ollaan suunnilleen Suomen Liigan tasolla. Eikä tämä päde kaikkiin KHL-seuroihin.
