Jere Lehtinen on voittanut jääkiekkourallaan Stanley Cupin ja MM-kultaa.
Olympiakisoihin Lehtinen osallistui pelaajana viidesti. Hän voitti neljä mitalia.
Atleetin haastattelussa Lehtinen kertaa olympiauraansa. Sen pitkä 16 vuoden ajanjakso käsitti huikeita penkkiurheiluhetkiä Suomen kansalle.
Lehtisen olympiaura alkoi Lillehammerissa 1994. Tuolloin NHL-pelaajat eivät olleet kisoissa mukana.
Suomi hävisi koko kisoissa vain yhden erän, mutta jäi silti kolmanneksi. Kanada voitti Leijonat välierässä 5-3.
– Olihan se huippujengi. Miettii, että kuitenkin hävittiin vain yksi erä koko turnauksessa. Pronssi jäi kaulaan, mikä kuitenkin oli huikea tietenkin itselle. Ekat olympialaiset. Mikä kokemus, eikä niitä hetkiä kyllä unohda, Lehtinen muistelee Lillehammerin kokemustaan.
– Siitä mentiin vähän eteenpäin. Ja vuotta myöhemmin se joukkue voitti, Lehtinen lisää viitaten 1995 MM-kultaan, Lehtinen jatkaa.
Naganossa 1998 NHL-pelaajat olivat mukana. Suomi vastoin ennakko-odotuksia voitti pronssia.
Välieräottelussa Venäjä kuitenkin voitti Suomen 7-4. Pavel Bure teki viisi maalia, joista neljä läpiajoista.
– Bure on aika hyvä pelaaja. Aika hyvä läpiajoissa ja muutenkin tekemään maaleja. Ne oli niitä päiviä ja hänen päiviään. Ei muuta kuin hänelle vaan kunnia siitä, Lehtinen naurahtaa.
Lehtinen ei vahvista, että olisi kuittaillut Dallas Starsin tutkaparilleen Mike Modanolle, jonka edustama Yhdysvallat jäi Naganossa mitaleitta.
– Oli hienoa päästä pelaamaan silloin, kun kaikki parhaat oli ekaa kertaa mukana. En tiedä mitä sitten, kun pääsin takaisin Dallasiin. Mutta se oli huikeaa, että pystyttiin haastamaan silloin ja oltiin hyviä siinä turnauksessa. Ja mitali käteen, niin se on aina hyvä saavutus olympialaisissa.
Salt Lake Cityn 2002 olympialaiset olivat ainoat olympiakisat, joissa Lehtinen ei voittanut mitalia. Saku Koivu oli sairastunut syöpään, mikä heikensi suomalaisten mahdollisuuksia.
– Vaikee sanoo sillai. Yksi tai kaksi pelaajaa poissa, niin sitten muiden täytyy nostaa tasoa. Mutta millainen liideri Saku oli ollut maajoukkueessa, niin ainahan se voi vaikuttaa, kommentoi Lehtinen Koivun poissaolosta,
Salt Lake Cityn kisojen puolivälieräottelussa Suomi hävisi Kanadalle niukasti 1-2.
– Mutta sielläkin meillä oli saumat. Oltiin lähellä puolivälierissä kaataa Kanada. Se oli näitä turnauksia, että yksi peli ratkaisee. Jäätiin siinä sitten ulos mitalipeleistä, kommentoi Lehtinen.
Torinossa 2006 Leijonat voitti seitsemän ensimmäistä peliään. Välieräottelussa Suomi nuiji Venäjän 4-0.
– Muistan sen pelin aika hyvin. Pystyttiin haastamaan niin hyvin ja pelaamaan siten, ettei annettu niille mitään. Ja kyllä se tulos oli oikeutettu, Lehtinen toteaa.
Finaalissa Ruotsi voitti Suomen 3-2. Saku Koivun maila katkesi ja kiekon sen takia haltuunsa saanu´t Nicklas Lidström täräytti voittomaalin.
Lehtinen korostaa, että tasaisten huippujoukkueiden kohdatessa yksittäinen tapahtuma tavallisesti ratkaisee.
– Se on sitä juuri. Pelissä sattuu ja tapahtuu ja välillä se menee noin. Pomppu sinne ja toinen tonne. Meilläkin siinä kilahti tolppaan, Lehtinen toteaa.
Tappio oli Suomelle todella katkera.
– Tietenkin harmittaa, mutta täytyy ottaa posilla myös. Mitali olympialaisista on aina kova juttu. Mutta sillä joukkueella, miten pelattiin koko turnaus, niin on kyllä jäänyt kaivelemaan, Lehtinen myöntää.
Viimeisen olympiaturnauksensa Lehtinen pelasi Vancouverissa 2010. Välieräottelussa Yhdysvallat murskasi Suomen 6-1.
Lehtinen myöntää, ettei muista, että olisi ammattilaisena koskaan pelannut toisessa ottelussa, jossa vastustaja latoo ensimmäisen 14 minuutin sisällä kuusi maalia.
– Täytyy sanoa, että en ole ihan varma. En muista niin tarkkaan. Mutta olihan se aika harvinaista, että mitä tässä nyt niin kuin tapahtuu, koska kuitenkin aloitettiin peli hyvin ja oltiin pelissä mukana ja sitten yhtäkkiä tulos on taululla toi.
Pronssiottelussa Suomi voitti Slovakian 5-3. Toisella erätauolla Slovakia oli johtanut 3-1.
– Toisaalta, miten me noustiin siitä sen jälkeen. Seuraavana päivänä tuli pronssipeli vastaan aika nopeasti. Pystyttiin nollaamaan se peli.
– Mä en tiedä, mitä ulkopuolella on puhuttu ja sen enempää, mutta tiedostettiin, että ollaan mitalipeleissä ja mitali on mahdollisuus siinä voittaa. Ja onnistuttiin, vaikka oltiinkin Slovakiaa vastaan siinä häviöllä. Osoitti joukkueen kovuuden ja yhtenäisyyden, että pystyttiin nousemaan siitä takaa voittoon, neljännen olympiamitalinsa voittanut Lehtinen lisää.
