Jan Lundell on pelannut HIFK:ssa maalivahtina neljällä eri vuosikymmenellä.
Viimeisen pelinsä hän pelasi vuoden 2020 alussa ennen koronapandemiaa HIFK:n kohdatessa SaiPan. Oli kulunut lähes kahdeksan vuotta siitä, kun hän oli lopettanut uransa.
Miksi Lundell vielä palasi tolppien väliin? Arttu Wiskarin isännöimässä Atleetin Lepakkovuoro-ohjelmassa hän korostaa, ettei kyse ollut mistään show-tapahtumasta.
– Se oli huikea päivä ihan kokonaisuudessaan. Kaikki lähti siitä, että meidän maalivahti Atte Engren oli tullut kipeäksi. A-junioreissa ei ollut maalivahtia saatavilla. Soiteltiin Mestikseen, onko mahdollista saada. Aikaa meni, kello tuli varmaan jo 12-13, kertoo Lundell.
– Päävalmentaja Jarno Pikkarainen kysyi, että pystytkö olemaan luukulla? Pike katsoi kelloa, nyt on tunti aikaa, jos ei saada ketään, sä olet luukulla, Lundell jatkaa.
– Käsittämätöntä, ettei saatu Mestiksen kakkosveskariakaan. Pike sanoi, että sä olet luukulla. Ala valmistautumaan, Lundell lisää.
Lundell olikin yllättäen valmistautumassa otteluun pukukopissa pelaajana vuosien tauon jälkeen.
– Olihan se magee fiilis päästä koppiin sisään. Ei ollut mikään showhomma, vaan tosipaikka. Pisteet ovat tärkeitä. Aistia tunnelmaa, jota et ole vuosiin kokenut.
Lundell ei odottanut pääsevänsä vielä tolppien väliin. Pikkarainen kuitenkin halusi hänet sinne.
– Sitten peli oli 4-1, niin Pike sanoi, että ala valmistautua. Sä menet kohta sisään. Osoittaa, että missään nimessä ei leikitä tuloksella. Pike luotti, että toi jätkä ei mokaa sitä kuitenkaan. Anton sanoi Pikelle, että mä en tule sitten vaihtoon.
Yhden torjunnankin Lundell otti.
– Jukka Jalosen poika Jimi Jalonen laukoi siniviivalta kohti. Sain yhden torjunnan. 100 prosenttinen torjuntaprosentti. Oli pelisilmää siinä. Urheiluperheestä tullut, kiittelee Lundell Jalosta.
Lundellin ura sai yllättävän ja upean päätöksen. Hän ei sellaiseen olisi uskonut edellisiltana nukkumaan mennessään.
– Ei olisi voinut uneksiakaan sellaisesta päivästä. Yleisön vastaanotto. Uskomaton juttu.
Katso Lepakkovuoro tästä:
