HIFK juhlisti ikoninsa ja entisen kapteeninsa Lennart Petrellin uraa ennen Ilves-ottelua. Petrell luisteli vielä viimeisen kerran Nordiksen jäälle ja sai jättää hyvästit hänelle kovin rakkaalle HIFK-yhteisölle.
Petrell ilmoitti viime kesänä päättävänsä uransa.Helsingin Sanomissajulkaistiin koko sivun kokoinen ilmoitus, missä HIFK-legenda ilmoitti uransa päättymisestä.
Lauantaina Petrell luisteli vielä viimeisen kerran Nordiksen jäälle. Petrell oli ennen seremonioita odottavalla kannalla.
– Kun tulin tänne, niin kattelin, että moni oli asiaan kuuluvasti varastautunut. Aika paljon näkyi 32-paitoja. Tuntuu tosi kivalta. Nyt on ehkä enemmän sellainen odottava tunnelma kuin jännitys tai mikään muu. Kiva nähdä tällainen itselleni tärkeä peli ja jakaa se perheen ja läheisten kanssa. Aika paljon on kysytty, että miten tämän haluaa viettää, että haluaako olla joukkueen kanssa, mutta mä luulen, että siellä on tullut oltua ihan tarpeeksi. Itselleni on tosi tärkeää, että saa jakaa tämän itselleni tärkeiden ihmisten kanssa, jotka eivät suoranaisesti liity tähän jääkiekkoon, mutta ovat aina tukeneet ja kannustaneet, Petrell sanoiSport Contentille.
Kesällä 2020 tunnelma oli hieman erilainen. Koko elämänsä jääkiekolle omistanut huippukiekkoilija sai kuulla lääkäreiltä, että ura on ohi. Pieni hetki meni sulatellessa, mutta Petrell on löytänyt paikkansa elämässä, mihin ei enää ammattilaiskiekkoilijan arki kuulu.
– Kyllähän siinä hetki meni. Lähdin Kuortaneelle opiskelemaan valmennusta ja ollut siinä nyt mukana. Se on jollain tapaa jatkumoa omalle pelaajauralle. Kehittyminen ja toisille opettamista, mutta myös itselle oppimista. Se kiinnostaa tosi paljon ja haluan oppia lisää. Se on ollut ehkä ajatuksissa jo aiemmin jossain tuolla mielen sopukoissa. Ei ehkä puhuta niinkään joukkueen valmentamisesta, vaan enemmän yksilön kanssa toimimisesta. Mennään enemmän sen pelaajan kehitys edellä ja yksilön kehittäminen on se, mikä itseäni eniten kiinnostaa. Ei ole ehkä vielä ihan lopullista päämärää, mikä se lopullinen paikka voisi olla. Mutta siellä puolella se voisi olla. En ehkä halua minkään seuran päävalmentajaksi, vaan kehittää nimenomaan yksilöitä, Petrell kertoo nykyisistä kuulumisistaan.
Petrell on hiljalleen aloitellut valmennusuraa niin IFK:n junnupuolella kuin myös tyttökiekon parissa.
– Olen nyt tyttärien sekä lätkä että ringettejengissä valmentamassa ja sitten IFK:n U18-joukkueessa. Serkku (Joni Petrell) aloitti siinä vastuuvalmentajana. Se on ollut meille ehkä sellainen pitkäaikainen unelmakin, että päästään yhdessä tekemään töitä, Petrell kertoi.
– Yksilövalmennuksen osalta olen ollut sellaisessa firmassa kun Saha Training. Siellä on ollut kesäisin Suomen huippukoripalloilijoita ja jääkiekkoilijoita treenaamassa. Siinäkin on tarkoitus tuonne junioripuolelle laajentaa ja itselläni on siinä vastuuta valmennuksessa.
Valmennustöiden lisäksi Petrell tekee toimittaja Aki Linnanahteen kanssa suosittua podcastiaLiigalize. Podcast keskittyy lähinnä SM-liigakiekkoon, mutta myös NHL:ään, missä Petrell pelasi uransa aikana itsekin lähes 100 ottelua Edmonton Oilersin riveissä.
– Se on ollut kanssa kivaa. On tullut muutama hauska tarjous, mihin on ollut mukava hypätä mukaan ja on saanut erilaisia kokemuksia. Valokuvaaminen on ollut tietysti myös, mutta myös sisällön tuottaminen on ollut lähellä sydäntä. Ja tuo sopii siihen aika hyvin. Tuntuu jotenkin, että olen jääkiekko-nimisen työn loppumisen jälkeen palannut vähän sinne junnuaikoihin ja takaisin lätkäfaniksi. Hirveän vähän seurasin tuossa uran aikana jääkiekkoa. Enemmän seurasin sitten muuta urheilua, kun lätkää tuli vähän joka tuutista, Petrell sanoi.
– Nyt on ollut mukava seurata taas jääkiekkoa tuon podcastinkin takia ja siihen on löytänyt niitä samoja fiiliksiä, mitä muistaa joskus junioriajoilta. Miten hienoa onkaan tulla pimeänä syysiltana katsomaan tänne jääkiekkoa ilman mitään vastuuta mistään tai että Petteri (IFK:n mediapäällikkö Linnavalli) pyytää jakamaan nimikirjoituksia tai muuta. Nyt on saanut oikeasti nauttia siitä pelistä.
– Nyt ei tarvitse olla niin totinen, jos vaikka joukkueella menee huonosti ja voi hymyillä, jos joku juttu hymyilyttää, Petrell tiivistää.
Pysäyttävä uutinen tuli kesällä 2020
Kesällä 2020 koronan keskellä Petrell sai huonoja uutisia. Sydänlihaksesta löytyi muutoksia ja EGK:ssa paljastui kammiolisälyöntejä. Lopulta selvisi, että ammattilaisura on ohi. Jatkaminen olisi ollut liian riskialtista.
– No, olihan se totta kai iso asia. Se hoitojakso kesti puoli vuotta siitä hetkestä, kun se löydös tehtiin. Sydämen lihaksessa on muutosta, joka voi aiheuttaa jotain maksimirasituksessa sydämen sähkötoimintaan, mutta ei se mua ole haitannut missään vaiheessa ei ennen, eikä jälkeen, Petrell kertoo.
Onni oli mukana. Löydös tehtiin ajoissa ja sattumalta, eikä onneksi mitään vakavaa ehtinyt sattua.
– Mutta kyllähän tuommoinen viime kesänä Christian Eriksenille sattunut juttu oli aika hyvä muistutus siitä, että minulle olisi voinut käydä niinkin. Olen kuitenkin onnekas, että saan edelleen urheilla, vaikka se maksimirasitus pitääkin jättää pois. Mutta kyllä tämä huippu-urheilun ulkopuolella mahdollistaa lähes kaiken. Pystyn ihan reippaastikin urheilemaan riskittömästi. Se on hieno homma, kun itse ole siihen liikkumiseen tottunut ihan pienestä pitäen. Se on minulle todella tärkeä asia ja tavallaan tapa myös ilmaista itseäni. Se on hienoa, että tämä ei vienyt sitä minulta pois, Petrell sanoo kiitollisuutta äänessään.
Jääkiekko on vain jääkiekkoa ja elämä ja terveys ovat kuitenkin ihmiselle se tärkein asia.
– On totta kai. Sitten jos on tuollainen pientäkin riskiä aiheuttava asia, niin se on hyvä tiedostaa. Mieluummin tietää sen etukäteen kuin liian myöhään. Olen kuitenkin ollut onnekas, että olen saanut pelata näinkin pitkään. Ja jos se ei olisi ollut tuo, niin se ura olisi voinut loppua jonkun muun asian takia. Kun on pelannut tällaisen uran, niin on helppo olla kiitollinen siitä, mitä on saavuttanut, eikä tarvitse miettiä sitä, mitä olisi voinut vielä saavuttaa, Petrell jatkaa.
Löydös tehtiin sattumalta Pihlajalinnan lääkäriasemalla normaalissa EKG-maksimirasitustestissä.
– Joo, tuossa korona-aikaan tehtiin sellaista normaalia fysiikkatestausta. Toissa keväänä kun ei saanut kokoontua ollenkaan, niin tehtiin yksilötestaamista täällä Helsingissä. Normaalisti ollaan tehty Lohjalla pienryhmissä, mutta nyt ei ollut järkeä lähteä sinne saakka. Maksimirasitus-EKG:ssa löydettiin kammiolisälyöntejä ja ruvettiin tutkimaan tarkemmin sitä, mistä se johtuu.
– Se ei oireillut millään tavalla. Ja tämäkin olisi jäänyt löytymättä, mutta onneksi Pihlajalinna tekee näitä EKG-testauksia. Se on yksi harvoja paikkoja Suomessa. Siinä mielessä kävi hyvä tuuri, että testattiin siellä, eikä siellä Lohjalla, Petrell totesi.
Teksti: Ville Hirvonen, Helsinki
