Sunnuntaina menehtynyt Pentti Matikainen on monen tarinan mies ja yksi suomalaisen jääkiekkohistorian tunnetuimpia hahmoja.
Leijonien päävalmentajana Matikainen toteutti unelman, jota ei 1980-luvulla voitu uskoa todeksi. Hän vei Suomen mitalikantaan olympiakisoissa 1988.
Samaan aikaan hän toimi HIFK:n päävalmentajana – ensimmäisenä pääkaupungin ulkopuolelta tulleena rekrytointina. Junttivalmentaja oli jotain, mihin HIFK:ssa ei oltu totuttu. Silloinen seuran mahtimies Frank Moberg päätti kuitenkin ottaa riskin ja houkutella Matikaisen Helsinkiin. Kahden päivän napakat puhelinneuvottelut toivat tuloksen eikä mikään ollut enää entisensä Nordiksella. Uusi isäntä oli tullut taloon eikä lähtenyt nöyristelemään.
– Hänhän tuli tänne, miten nyt sanotaan, maaseudulta, jossa ei mitään vikaa sinänsä ole. Hänellä oli tapana pitää kaulukset pystyssä, oli takki mikä tahansa. En tiedä, kuka sen keksi, mutta vähitellen – tai aika nopeasti – hänestä tuli sitten ”Urbaani juntti”. Vähitellen saatiin ne kauluksetkin alas, itsekin jokin aika sitten menehtynyt Moberg muisteli HIFK:n videossa ”120 tarinaa HIFK:sta”
Matikainen itse oli varma, kuka tuon lisänimen antoi. Moberg, vaikka hän yrittikin sälyttää vastuuta kollektiiville.
– Se oli Frankin antama lisänimi, Matikainen kertoi samassa haastattelussa.
Urbaania junttia koeteltiin myös joukkueen toimesta. Pukukopin musiikkivalinnoissa otettiin vahvasti huomioon Matikaisen tausta.
– Siitä sitten kuulin pari ekaa vuotta, kun kopissa soi aika usein Leevi & The Leavingsin kappale ”Minä lähden Pohjois-Karjalaan”. Ja aika kovilla volyymeilla. Minua haluttiin muistuttaa, Matikainen sanoi haastattelussa.
– Mä tiesin, että auktoriteetti ja asema riittää tasan ekaan palaveriin. Sen jälkeen mun pitää arvostus ansaita joukkueen silmissä kanssa joka päivä. Mä luotin itteeni. Tuli kaukaa ja oon vähän erilainen valmentaja, kun siellä oli aiemmin totuttu.
Joka tapauksessa Pentti Matikainen sai sen arvostuksen ja kunnioituksen, jonka ansaitsi. Miehestä tuli HIFK:n brändin näköinen, vähän ylikin. HIFK ja Matikaisen yhteinen taival oli pitkä, ensin valmennuspuolella ja myöhemmin toimitusjohtajana. Yksi asia tulee myös ilmi haastattelussa: Pentti Matikaisella ei ollut koskaan vaikeuksia sopeutua HIFK:n yhteen merkittävään sisäiseen sääntöön.
– Ei mulla ollut muuallakaan koskaan pitkiä kalsareita hallissa. Ei ollut ennen HIFK:ta – ja Hexi (Riihiranta) olisi pitänyt huolen, ettei olisi edes pystynyt käyttämään pitkiä kalsareita HIFK:ssa, Matikainen naurahti.
Mestaruutta Pentti Matikainen ei koskaan HIFK:ssa voittanut, ei valmentajana eikä toimitusjohtajana. Mutta hän oli merkittävässä roolissa, kun seuran toistaiseksi viimeisen mestaruuden peruskivi luotiin. Haastattelussa selviää, että nimenomaan Matikainen oli se henkilö, joka sai houkuteltua Kari Jalosen joukkueen valmentajaksi. Tämä johti lopulta mestaruusjuhliin vuonna 2011.
