Mediat uutisoivat viime viikolla näyttävästi jalkapallon Ykkösessä pelaavan HIFK:n taloudellisesta kurimuksesta. Ykkösen joukkue on saanut harvinaisen paljon mediatilaa.
Näyttävä uutisointi kertoo HIFK-brändin valtavasta julkisuusarvosta. Esimerkiksi Gnistan tai KäPa eivät moisessa tilanteessa saisi vastaavaa julkisuutta.
Ykkösessä loistavaa kautta pelaava Gnistan on tällä kaudella ylittänyt merkittävämmän uutiskynnyksen vain Lauri Markkasen vierailulla joukkueen pelissä. Lauri tuli kannustamaan Gnistanissa pelaavaa Eero-veljeään.
HIFK saa palstatilaa, koska on yksi Suomen rakastetuimmista ja myös vihatuimmista urheilubrändeistä. Ison brändin talousongelmat kiinnostavat lukijoita, vaikka urheilullisen menestyksen perusteella palstatilalle ei sinänsä olisi edellytyksiä.
Eikä HIFK:n jalkapallon historia ole 1970-luvulta lähtien häävi ollut. Seura putosi Suomen jalkapallon pääsarjasta 1972 ja teki paluun vasta 2015. Siinä välissä se ehti pudota 1980-luvulla nelosdivisioonaan ja mennä 2000-luvun alussa konkurssiin.
Seuraorganisaation kehitysprosessin kannalta HIFK nousi Veikkausliigaan 2014 kauden jälkeen ”vahingossa”. Seuraorganisaatio piti pikaisesti rakentaa Veikkausliigan tasolle ja siihen tarvittiin osakeanti.
Sittemmin HIFK on tehnyt vuosittain taloudellisia tappioita ja elänyt osakeantien avulla. Ongelmana on ollut, ettei seuralla ole omaa stadionia, jolla se voisi tehostaa liiketoimintaansa ottelutapahtumien ympärille. HIFK on pyrkinyt pysymään Veikkausliigassa, mutta seuran pestaamista pelaajista monet ovat olleet seuran tulorahoituksen tasoon nähden aivan liian kalliita.
Toisena ongelmana on, ettei HIFK:lla ole riittävän hyvää junioritoimintaa. Omilla kasvateilla ei ole mahdollista lihottaa kassaa pelaajakaupoilla. Esimerkiksi Gnistanilla ja KäPalla on enemmän junioreita.
HIFK:n toimintaa rasitti pahasti myös koronapandemia. Se sotki kiinalaissijoittaja Lucas Jin Changin bisnekset, eikä hän rahoittanut enää seuraa. Kiinalainen käytännössä pelasti HIFK:n konkurssilta 2019, mutta hänen luopuessaan seurasta vuoden 2020 lopulla oli HIFK taas samassa kurimuksessa.
Ilman kiinalaisen rahoitusta HIFK teki 2021 rajun taloudellisen tappion ja oli konkurssikypsä jo sen kauden jälkeen. Sijoittaja Heikki Pajusen tuoma rahoitus pelasti seuran kaudelle 2022, mutta rahaa ei lopulta ollut riittävästi. Toiminta Veikkausliigassa kauden loppuun ja jatko seuraavalle kaudelle pelastettiin HIFK-henkisten ihmisten hallinnoiman Stadin Röda Oy Ab-yhtiön rahoituksella
Nyt HIFK:n operatiivinen toiminta on luotettavien lähteiden mukaan saatu pyörimään omillaan ensi kertaa vuosikausiin. Toukokuussa aloittanut HIFK:n uusi hallitus on saneerannut HIFK:n operatiivisen talouden nollatulokseen.
Kahden edelliskauden raskaat velat painavat kuitenkin yhä niskassa. Seura tarvitsee lisärahoitusta pysyäkseen pystyssä.
Jos seura ajautuisi konkurssiin, voisi se jatkaa neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla, mutta taloudelliset resurssit parempaan tulevaisuuteen olisivat huomattavasti heikommat. Ulkopuolista rahoitusta seuran nostamiseksi pääsarjatasolle tarvittaisiin silloin enemmän nykytilanteeseen verrattuna, jos seuran halutaan pelaavan korkeammilla sarjatasoilla.
HIFK:n tulevaisuus riippuu myös junioritoiminnasta. HIFK:n junioritoiminta eli 1970-luvulta lähtien pitkään pysähtyneisyyden ajassa.
Junioritoiminnan saaminen nousuun edellyttänee pääsarjatason edustusjoukkuetta, joka olisi lapsille esikuva. Ilman esikuvia lapset siirtyvät helposti toiseen junioriorganisaatioon.
HJK:n junioritoiminnan menestys perustuu myös edustusjoukkueen vahvaan asemaan suomalaisessa jalkapallossa.
Lue myös:Ei kiitos – tämä mies sanoi ei hirmutarjoukselle Saudi-Arabiasta
