Jääkiekon SM-liigan alhaiset yleisömäärät ovat puhuttaneet tänä syksynä. Savon Sanomien haastattelamat asiantuntijat löysivät ilmiölle syyn.
Jääkiekon SM-liigapelejä on seurattu viime vuosina yhä vähemmän paikan päällä. Kaudella 2012-2013 liigan yleisökeskiarvo oli vielä 5213, niin tämän kauden osalta lukema näyttää lukua 4248. Toki tilanne voi ja varmasti paraneekin kevättä kohden, kun liigan ratkaisupelit lähenevät.
– Kaikissa paikoissa on havahduttu yleisömäärien laskuun, mutta mikä on itse asiassa totuus luvuista. Epäselvää on se, kuinka paljon luvuissa on heittoa esimerkiksi tekniikan takia, Itä-Suomen yliopiston lehtori ja urheiluhistorian tutkija Arto Nevala toteaa Savon Sanomille.
Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen löytää ilmiölle selkeän syyn.
– Vapaa-ajan kulutuksesta leikataan ensimmäisenä, kun talous on tiukoilla, ja nythän elämme vaikeita aikoja. Sekin vaikuttaa, että vapaa-ajan tarjontaa on nykyisin mielettömästi. Siitä seuraa ajankäytön uusi rytmittäminen, Itkonen toteaa.
Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on siis kiristynyt, mikä näkyy väjäämättä myös SM-liigan yleisömäärissä.
– Vielä 1960-luvulla oletettiin, että tv-viihde laadukkaampaa kuin järjestötoiminta. Siitä on seurannut, että odotushorisontti kohoaa. Isoissa karnevaaleissa esimerkiksi jääkiekon Liigan mitat eivät tunnu oikein miltään, Itkonen pohtii.
– Nykyisin pitää raivata iso tila omaan ajankäyttöön. Esimerkiksi Helsingin maaotteluissa menee aikaa, kun bussit ja junat ovat täynnä. Lisäksi urheilun seuraaminen on kallistunut, joka vaikuttaa ilman muuta seuraamisinnokkuuteen, Itkonen lisää.
Nevala myös muistuttaa television roolista kehityksessä.
– Sekin täytyy huomioida, että televisio vie yleisöä ympäri maailmaa ja ympäri vuorokauden.
Suomessa on jo kauan puhuttu muun muassa siitä, että jos Suomi joskus selviytyisi jalkapallon arvokisoihin, vaikuttaisi se välittömästi kotimaisen Veikkausliigan yleisömääriin positiivisesti. Mutta esimerkiksi Susijengin nostama hype ei ole näkynyt suoraan Korisliigan yleisömäärissä.
– Maajoukkueiden menestyksen siirtäminen kansallisiin sarjoihin ei yksinkertaisesti vain onnistu, Nevala sanoo.
SM-liigan ylivoimaisesti paras katsojakeskiarvo on HIFK:lla, joka on onnistunut houkuttelemaan Helsingin jäähalliin keskimäärin yli 7000 katsojaa. Toisena on Tappara yli 5000 katsojan keskiarvolla. KalPa, Sport ja SaiPa pitävät tilastossa perää.
Linkki Savon Sanomien uutiseen aiheesta: http://www.savonsanomat.fi/urheilu/Liigan-yleis%C3%B6m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t-laskussa-vapaa-ajan-kulutuksesta-leikataan/868307?pwbi=c791e8d5f5766ed379832b8699c9f021#&gid=1&pid=868322
